Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.

Tuore kansainvälinen tutkimus esittelee monikielisen, koiran omistajille suunnatun kyselyn, joka yhdenmukaistaa epilepsian ja dyskinesian eli liikehäiriöiden kohtaustyyppien luokittelun eri koiraroduilla. Kyselyn tarjoamat yksityiskohtaiset oirekuvaukset ja esimerkkivideot tekevät kohtausten tunnistamisesta merkittävästi helpompaa ja tarkempaa sekä koiranomistajille että eläinlääkäreille. Tämä on merkittävä edistysaskel kliinisessä työssä.
Tutkimus osoitti, että kyselyn esimerkit auttavat omistajia tunnistamaan koiransa kohtaustyypin erittäin luotettavasti: 90 prosentissa tapauksista omistajan tekemä luokittelu vastasi asiantuntijoiden arviota. Videoesimerkit paransivat omistajien tekemän luokittelun tarkkuutta entisestään. Tutkimus perustui aineistoon, joka kattoi yli 600 koiraa ja 96 rotua.
– Kyselyssä kohtaukset jaotellaan viiteen selkeään tyyppiin muun muassa koiran liikkeeseen, asentoon ja käyttäytymiseen liittyvien oireiden perusteella. Työkalu kokoaa yhteen omistajan kuvauksen koiran kohtauksista, mahdolliset videot kohtauksista, eläinlääkärin lausunnot sekä tiedot kohtausten mahdollisista syistä. Näin saadaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva koiran tilanteesta, kertoo väitöskirjatutkija Tiina Harmas.
Kysely mullistaa myös koirien neurologisen tutkimuksen ja geenitutkimuksen mahdollisuudet. Työkalu helpottaa suurten kansainvälisten tutkimusverkostojen yhteistyötä tarjoamalla luotettavaa ja yhtenäistettyä tietoa fenotyypeistä. Tällainen tieto on tärkeää esimerkiksi perimää ja sairauksien esiintymistä selvittävissä tutkimuksissa.
Kyselyllä voidaan myös havaita rotukohtaisia eroja kohtaustyypeissä, mikä tukee tarkempaa diagnoosia ja yksilöllisempää hoitoa.
– Tarvitsimme kipeästi standardoitua työkalua, joka tuottaa vertailukelpoista tietoa eri maista ja roduista. Tämä kysely tarjoaa perustan täysin uudenlaiselle tutkimusyhteistyölle, ja sen avulla voimme edetä kohti läpimurtoja, joita ei olisi mahdollista saavuttaa ilman yhtenäistä luokittelua. Näin saavutamme aivan uuden tason geneettisessä tutkimuksessa, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Tutkijat toivovat kaikkien koirallaan epilepsiaa epäilevien täyttävän kyselyn. Tutkimusryhmä kutsuu myös eläinlääkäreitä, tutkijoita ja alan toimijoita mukaan laajentamaan kyselyn käyttöä maailmanlaajuisesti osana käytännön diagnostiikkaa ja tutkimusta.
Koirien epilepsia ja dyskinesia -kysely
Lisää koirien epilepsiatutkimuksesta
Alkuperäinen artikkeli:
Matz M, Harmas T, Wieländer F, Hakanen E, Nessler J, Volk HA, Tipold A, Mandigers P, Jokinen T, De Risio L, Ricketts S, Hytönen MK, Parmentier T, James F, Bhatti S, Kluger G, Lohi H*, Fischer A. Development of a novel epilepsy and dyskinesia survey for large-scale characterization of seizure semiology in dogs. J Vet Int Med, 39:e70077, 2025. https://doi.org/10.1111/jvim.70077
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannes Lohi
professori
[email protected]
0503199319
Tiina Harmas
väitöskirjatutkija
[email protected]
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622[email protected]Henriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085[email protected]Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme